Kirje väsyneiden päivien keskeltä

Me riitelimme taas. Kiasman terassilla porotti aurinko, minä itkin, sinä itkit, me emme koskeneet toisiimme.  Kolme tuntia tiukkaa analyysia. Me yritämme. Maailma vaatii mahdottomia. Me käytämme loputtomasti energiaa selvitäksemme annetuista olosuhteista: kohtuuttomista työmääristä, huonoista esimiehistä, loputtomista rahahuolista, terveyden pettämisestä, ystävyyssuhteiden ristiaallokoista, vanhempien vaateista.

Ja sitten on me kaksi, me joiden pitäisi olla toisillemme lähteet, ne joista ammennamme voimaa. Ja me olemme niin väsyneitä kohdatessammme toisemme että emme jaksa kuin kiukutella ja syytää pahoja sanoja. Loukkaannumme epäolennaisuuksista, näemme asiat mustavalkoisina, kärjistämme ja provoisoimme: olemme idiootteja.

Kieleni työntyi suuhusi yhden kerran, puhuimme toistemme suihin: ”onko sulla hanskoja” ”mennään”. Nousimme pöydästä, säntäsimme kohti naistenhuonetta. Jotain tuttua tämän muukalaisuuden keskelle.

Otin sinut, olit niin tuttu, oli ihanaa olla sisälläsi. Olit ihan hiljaa ja äärimmilläsi. Yli äyräydesi. Lauettuasi käänsit minut seinää vasten ja tahdoit minut.

En osannut enää.

Sormesi sisälläni, en osannut niitä. En osannut rentoutua, tunsin itseni metalliseksi sisältä, en osannut olla, en osannut päästää sinua sisään. Olin kolinaa ja kovuutta, en pehmeä ollenkaan. Aloin itkeä. Pyysin sinua lopettamaan. En muistanut kättäsi enää. Sitä minä itkin. Se oli pitkä itku.

Me opimme kyllä. Ota minut taas syliisi. Tule sisääni ihan hiljaa, löydä tie minuun. Ota minut kämmenellesi ja anna levätä siinä. Me selviämme.

 

Lesboseksi on eri asia

Heteroseksin mielekkyyden kyseenalaistaminen herättää tunteita. Pysyn silti kannassani: On kokonaan eri konsepti nussia niin että molemmat saavat fyysistä tyydytystä (heteroseksi) kuin että nussii toista vaikkapa kädellään niin että oma mielihyvä on kokonaan henkistä (lesboseksi).

Ja harvassa ovat ne miehet jotka tyydyttäisivät naisensa ja jäisivät itse ilman – naiset tekevät tätä heterosuhteissa kaiken aikaa.

Kyllähän lesbotkin voivat nauttia samaan aikaan, on 69-sento, on feeldoe-sauvat. Minulle ne eivät koskaan ole olleet mikään juttu.

Toisen nussiminen orgasmiin/orgasmimereen asti on huikea kokemus. Se on altruistista. Ja on yhtä kaikennielevä kokemus tulla toisen naisen nussimaksi, saada vain ottaa ja ottaa ja ottaa.

 

Miksi nussin enää vain naisten kanssa?

Olin ennen bisse. Bi-seksuaali. Ajattelin että nussin ketä haluan, että sukupuolella ei ole väliä, että ihastun ihmiseen. Mutta koska en tiennyt skenestä mitään, enkä tiennyt mistä naisista pitäviä naisia löytyisi, päädyin aina seurustelemaan miesten kanssa. Naisten kanssa minulla oli vain lyhyitä, intohimoisia ja uteliaita seksikokemuksia.

Piti kasvaa monta vuosikymmentä ennenkuin sain kokea ensimmäisen oikean suhteeni naisen kanssa. Ja toki myös ensimmäinen oikea naiseroni. Sitten ensimmäinen eronjälkeinen naissuhteeni, sitten uusi naisrakastuminen.

Tajusin miten kuulun yhteen naiskehon kanssa. Sen pehmeyden ja pyöreyden ja kurvikkuuden. Sen piilotetun voiman. Tajusin miten kulmikkaita ja luisia ja kovia ovat miehet, ja että heillä kaikilla on penis. Unohdin mitä kyrvällä tehdään, mikä siinä oli se juttu joskus.  Tajusin miten rinnat ja pillu ja perse ovat asiat joihin haluan upota.

Ehkä minulla oli huonoja miehiä, ajattelee joku. Minä ajattelen että olin eksyksissä oleva lesbo. Tajusin että heteroseksi on parhaimmillaankin peniskeskeistä. Naisen orgasmi on välietappi kohti varsinaista asiaa eli miehen laukeamista. Heteroseksi on pumppaamista, ejakulatiivista, huipentuvaa, ja lineaarista.

Naisen kanssa sängyssä oleminen on kaikkea muuta. Se on epälineearista, se on rihmasto, se purkautuu ja latautuu saman tien uudelleen, se on maisema, se on matka joka ei pääty. Siinä on lukuisia huippuja ja laaksoja, se jatkuu ja jatkuu, ja koko iho muuttuu sukupuolielimeksi. Naisen kanssa voi myös nussia, siitä olen jo kirjoittanut täällä. Kukaan ei mies ei ole koskaan pannut minua kunnes itken. Naiseni kanssa itken usein: onnesta.

Kun olin bisse, pidin siitä että naiset nussivat minua. Olin kömpelö ja epävarma. Nyt kun minusta on tulossa lesbo, haluan nussia naisia itse. Itsevarmasti, kohtuuttomasti, kovaa ja kauniisti. Panna heitä kunnes he itkevät.

 

Hengitän haluani

Pudotan vaatteet päältäni kävellessäni suoraan sängylle kontalleni. Aluksi hengitän, niin kuin yleensä hengitetään – ajattelematta, tiedostamatta, passiivisesti. Nenän kautta, suu kiinni.  Suorin käsivarsin ja suljetuin silmin odotan ensimmäistä kosketustasi.

Sormenpäät. Sormet.

Suu aukeaa, hengitys muuttuu raskaaksi. Ilmavirta tuntuu iholla. Tyhjennän keuhkoni sinua varten, työnnän itseäni sinua vasten, haluan nopeasti kaiken. Happea enemmän haluan sisääni kätesi, sirot naiselliset sormesi.

Rystyset.

Tulen tietoiseksi eläimellisestä hengityksestäni – suusta valuu jo kuolaa, kätesi ottaa tilaa keuhkoiltani, hengitys korisee. Rintakehä laajenee ja supistuu, hengityksestä tulee lihallista – nielu, henkitorvi, keuhkopussit, pallea. Haluan, haluan, haluan.

Koko käsi.

Taivas. Hengitän kättäsi.

 

Tänään haluan yksityiseen tilaan

Tänään en halua laueta kaupungissa. Tänään en kaipaa katseita enkä exhibitionismia. Tänään en kaipaa kättäsi sisälleni. Tänään en tahdo bussikuskin lipovan huuliaan ja katsovan kourivia käsiäsi kesähameeni kaula-aukon sisällä.

Tänään olen väsynyt ja vähän pikkuinen. Tänään maailma on suuri ja taivas korkea.

Tänään minä tahdon omaan kotiini yksityisten seinieni sisään, omaan sänkyyni, sinun viereesi, puhtaisiin lakanoihin suihkun kautta, kahvia mukillisen ikkunalaudelle,  ruusun näkyville, hiljaista musiikkia, raukeita ajatuksia.

Tänään tahdon käpertyä syliin kerälle ja nukahtaa ihoasi vasten.